tosiaan täällä Hervannassa kun asutaan, niin vaikka metsää on hyvin vieressä niin harvemmin siellä tulee käytyä. täällä asuu niin paljon koiria, että joka kerta kun metsään uskaltautuu niin vähintään yksi tulee vastaan. ihan sama minnepäin lähtee, niin joka kerta. hihnassa ja vapaana, joka on yleensä suht ikävää. nuo omat kun ei oikein välitä toisista koirista, niin voipi tulla rumaa jälkeä jos joku sattuu liian lähelle eksymään. siispä tyydymme jolkottelemaan hihnassa katuja pitkin jossa vastaantulijoista selviää yleensä vaihtamalla kadun toiselle puolelle.
aina välillä kyllä sitten yritän ajella jonnekin korpeen koiria juoksuttamaan. tuntuu vaan että täältä saa lähteä sitten tosi pitkälle, jotta varmasti pääsee muita karkuun. pitääkin nyt miettiä tosissaan tuota jos lähtisi näihin lähimetsiin sitten pimeällä otsalampun kera.
noh, pikkaisen pidempää lenkkiä kuitenkin yritin tehdä, käytiin lisäksi koirapuistossa hetken ihmettelemässä. sielläkään ei käydä kuin hyvin harvoin ja aina niin ettei puistossa ole muita. tarpeeksi huonoja kokemuksia ja ei uskalla ottaa riskiä että jotain sattuisi. onneksi puisto oli nyt tyhjänä niin Leevi pääsi vähän nuuskuttelemaan ja kaivelemaan keppejä lumen alta ja Ahtinen juoksentelemaan.
meillä on nyt muutto käynnissä. muutetaan 56neliön kaksiosta 78neliön kolmioon. kun mies muutti taloon ja ilmoitti että tämä kaksio on liian pieni meille neljälle.. noh, hankittiin sitten hieman isompi lukaali. mahtuu sitten koiratkin paremmin, ja saavat tuon nykyisen sohvan kokonaan itselleen.
kun tuppaa hieman olemaan turhan pieni meille kaikille..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti