olimme Ahdin kanssa eilen Suomen Ridgeback-yhdistyksen järjestämässä rotumääritelmäpäivässä Helsingissä. rodun erikoistuomari Leni Finne kertoi yksityiskohtaisesti koiran anatomiasta ja rhodesiankoirien rotumääritelmästä havainnollistaen esimerkkikoirien avulla. vaikka sitä rotumääritelmää on tullutkin tavattua muutama kerta, niin sai kyllä teksti aivan erilaisen merkityksen kun se "avattiin".
Ahti oli mukana yhtenä esimerkkikoirana, jota osallistujat sitten arvioivat. yhteensä koiria oli mukana 6, 3 narttua ja 3 urosta.
olin kyllä taas todella ylpeä Ahdista. seisotustreenit ovat tuottaneet todella tulosta, ja vaikka tilanne oli taas erikoinen (suht pienessä tilassa paljon ihmisiä, vieraita koiria ja yllätteäen joutuu seisomaan asennossa) niin Ahtimahtinen otti homman lunkisti ja seisoi nätisti.
vaikkakin sitten päivä vaan venyi. ja venyi. jokaisen ryhmän arviointi kesti noin puoli tuntia, ja ryhmiä oli 6. koira joutui seisomaan asennossa todella pitkiä aikoja kerrallaan, eikä ryhmien välissä ollut lepotaukoja. jo kolmannen ryhmän jälkeen Ahti oli aivan poikki. ei auttanut muu kuin seisottaa ryhmän harmiksi lyhyempiä aikoja, pitää pieniä taukoja ja antaa Ahdin ryhdin lysähtää. harva koira jaksaisi pitää itsensä täysin ryhdikkäänä koko kolmen tunnin ajan. näiden ryhmäarvostelujen jälkeen oli vielä yhteenveto, missä koira kerrallaan käytiin vielä arvostelut läpi. kello oli siinä vaiheessa jo yli kuusi (tilaisuus alkoi klo12) joten tämän jälkeen lähdettiin vauhdilla ajamaan kotia kohti. Leevi oli joutunut odottamaan koko päivän yksin kotona, sillä mieskin oli reissussa.
päivä oli kuitenkin todella mielenkiintoinen ja opettava. Ahdin arvioinnissa ei ollut mitään uutta, sen verran mitä jaksoin yhteenvetoa kuunnella (itsellä takana 2h yöunet ja ajomatka hkiin..) niin ne tutut kohdat, lisää "äijämäisyyttä", lisää rintakehää jne tuli. jos Ahti hieman rotevoituisi vielä niin voisi ehkä ollakin muutakin kuin EH:n koira, mutta minullehan se tietysti on aina se erinomainen :)
Ahtiska nukkui koko kotimatkan ja loppuillan. Leevi oli ihan täpinöissään kun tultiin kotiin, ja olisi ulkona halunnut vain riehua. onneksi sekin auttoi että pääsi mamman rapsuteltavaksi.
hieman harmittaa kun on tuo Leevin aktivointi jäänyt taas vähemmälle. kovasti itselleni vakuuttelen että kunhan kevät tulee ja ilmat lämpenee niin voi Lepakonkin kanssa alkaa taas touhuamaan enemmän, ja esim tottistelemaan ulkona. sisällä on niin hankala tehdä oikein mitään kun siinä on sitten molemmat kuonot mukana.
onneksi pakkaset taas hieman hellitti niin päästiin sentään tekemään kunnon lenkki aamupäivällä. jospa se kevät tulee niin päästäisiin kunnolla tekemäänkin jotain.
maanantai 22. helmikuuta 2010
lauantai 20. helmikuuta 2010
höpsöt hauvat
olen tainnut aikaisemminkin mainita että minulla on ihan pöhköjä koiria.
lenkeillä keppien kanssa riehumisesta on tullut näköjään enemmän sääntö kuin poikkeus. lisäksi Leevi on keksinyt hihnan kanssa riekkumisen. vähän vauhtia, hampailla hihnasta kiinni ja sitten riehutaan. olen yrittänyt jättää tämän huomioimatta kokonaan, mutta yksi ilta sitten Ahti päätti liittyä leikkiin. otti sitten Leevin hihnasta myös kiinni. kivahan siinä oli sitten yrittää kävellä eteenpäin kun kaksi koiraa kiskoo yhtä hihnaa eri suuntiin..
tänään piti vaan yrittää hillitä lenkillä riehumista, sillä ulkona ei todellakaan tarjennut olla yhtään pakollista pidempään. muuten oikein nätti ja mukava keli, mutta aivan todella jäätävä tuuli! pakkasta joku -16 astetta mutta siihen oikein pureva ja kova itätuuli niin tuntui vähintään -30 asteelta. hyrr!
koirien tassujakin palelsi, hölmöillä piti silti vaikka samaan aikaan yhtä tassua pidettiin ilmassa.
tiistaina käytiin agiliitelemässä, tällä kertaa oli molemmat mukana. olisi kyllä pitänyt jättää Lepakko kotiin että olisi saanut keskittyä vain Ahtiseen. Ahti nimittäin keksi että tällä kertaa kentän suuaukolla ei ollut mitään estettä, ja yritti jatkuvasti karata muiden luo. jopa niin että kun oli hihnassa odottamassa vuoroaan sillä aikaa kun treenasin Leevin kanssa, niin taiteili itsensä pannasta pois. (normaalisti meillä on käytössä puolikuristava, mistä tuo ei todellakaan saa päätänsä läpi, mutta agitreeneissä käytän mieluummin paksua solkipantaa, josta tuo sitten saa kiskaistua itsensä läpi)
Leevi oli ihan mahdoton myöskin, sillä aikaa kun joutui odottamaan vuoroaan komensi jatkuvasti haukkumalla ja kun oma vuoro tuli oli niin täpinöissään paikasta että vaan juoksenteli ympäriinsä hajujen perässä. omistaja oli myöskin pitkän työpäivän jälkeen sen verran poikki, ettei jaksanut kovin paljoa panostaa joten treenit jäi aika vähille. Ahdin kanssa kepit alkavat kuitenkin sujua aina vain paremmin. ensi kerralla voisi kokeilla ottaa vähän pidempää hyppysarjaa ja pieniä radanpätkiä muutenkin.
lenkeillä keppien kanssa riehumisesta on tullut näköjään enemmän sääntö kuin poikkeus. lisäksi Leevi on keksinyt hihnan kanssa riekkumisen. vähän vauhtia, hampailla hihnasta kiinni ja sitten riehutaan. olen yrittänyt jättää tämän huomioimatta kokonaan, mutta yksi ilta sitten Ahti päätti liittyä leikkiin. otti sitten Leevin hihnasta myös kiinni. kivahan siinä oli sitten yrittää kävellä eteenpäin kun kaksi koiraa kiskoo yhtä hihnaa eri suuntiin..
tänään piti vaan yrittää hillitä lenkillä riehumista, sillä ulkona ei todellakaan tarjennut olla yhtään pakollista pidempään. muuten oikein nätti ja mukava keli, mutta aivan todella jäätävä tuuli! pakkasta joku -16 astetta mutta siihen oikein pureva ja kova itätuuli niin tuntui vähintään -30 asteelta. hyrr!
koirien tassujakin palelsi, hölmöillä piti silti vaikka samaan aikaan yhtä tassua pidettiin ilmassa.
tiistaina käytiin agiliitelemässä, tällä kertaa oli molemmat mukana. olisi kyllä pitänyt jättää Lepakko kotiin että olisi saanut keskittyä vain Ahtiseen. Ahti nimittäin keksi että tällä kertaa kentän suuaukolla ei ollut mitään estettä, ja yritti jatkuvasti karata muiden luo. jopa niin että kun oli hihnassa odottamassa vuoroaan sillä aikaa kun treenasin Leevin kanssa, niin taiteili itsensä pannasta pois. (normaalisti meillä on käytössä puolikuristava, mistä tuo ei todellakaan saa päätänsä läpi, mutta agitreeneissä käytän mieluummin paksua solkipantaa, josta tuo sitten saa kiskaistua itsensä läpi)
Leevi oli ihan mahdoton myöskin, sillä aikaa kun joutui odottamaan vuoroaan komensi jatkuvasti haukkumalla ja kun oma vuoro tuli oli niin täpinöissään paikasta että vaan juoksenteli ympäriinsä hajujen perässä. omistaja oli myöskin pitkän työpäivän jälkeen sen verran poikki, ettei jaksanut kovin paljoa panostaa joten treenit jäi aika vähille. Ahdin kanssa kepit alkavat kuitenkin sujua aina vain paremmin. ensi kerralla voisi kokeilla ottaa vähän pidempää hyppysarjaa ja pieniä radanpätkiä muutenkin.
keskiviikko 10. helmikuuta 2010
lenkkiä, hepulia ja agiliitoa
ilma on tänään ollut todella kaunis. pakkastakin noin -10 astetta, joten suunnittelin sitten vähän pidemmän lenkin.
koiruuksilla tuntui olevan hauskaa kun mentiin taas vähän uuteen suuntaan missä oli paljon uusia hajuja. vähäsen loppulenkistä alkoi poikien tassut palelemaan mutta siitäkin selvittiin sitten hetken riehumisella.
riehumisesta puheenollen, Leevi sai eilen illalla kunnon hepulikohtauksen. on se välillä yllyttänyt Ahtia leikkimään mutta nyt tuntui hepuloivan ihan muuten vaan. homma alkoi kun tultiin Leevin kanssa "privaattilenkiltä" (eli käytiin siis kahdestaan Leevin kanssa kun Ahti oli tällä kertaa yksin agiliitelemässä). Lepakko meni sohvalle missä se päätti alkaa möyrimään selällään. välillä tietysti piti hypähtää puoliksi pystyyn ja sitten taas jatkaa möyrimistä. tämän jälkeen jätkä päätti vetää hieman rallia olohuoneessa, hyppäsi välillä sohvalle vauhtia ottamaan ja sitten taas mentiin. Ahtia piti myös vähän yllyttää mukaan painimatsiin jne.
ihan hupsu otus. en muista milloin viimeiksi olisi noin hassusti käyttäytynyt, saatika noin villisti. eihän sitä nauramatta voinut katsoa, tosin piti sitten hieman toppuutella vauhtia kun alkoi jalustojen varassa olevat kaiuttimet heilua uhkaavasti..
Ahtisen kanssa oltiin tosiaan taas agilitytreeneissä. olin suunnitellut että oltaisiin opeteltu puomia niin että puomin osa makaa maassa ja sitä sitten tepsuteltaisiin edes takaisin.
no, Ahtihan huijasi minkä kerkesi ja käveli niin että vain etujalat oli lankun päällä. vaikeutin niin että nostin lankun toisen pään pöydälle, mutta sitten tuli taas stoppi. etujalat kiipeäisi kyllä mutta takajalkoja ei saa millään mukaan. pitänee tosissaan jättää tuo nyt hetkeksi pois treeneistä kokonaan, ja aloittaa sitten joskus taas ihan alusta. huoh. omistaja on vaan niin malttamaton, kaikkimullehetinyt!
muuten treenit meni oikein mallikkaasti, juoksenneltiin ja hypittiin ja mentiin putkea ja A:ta vauhdikkaasti. kepit sujui yhtä hyvin kuin viimekin viikolla, kohta varmaan pystyn alkamaan ottaa vähäsen välimatkaa ja vähentämään käsiohjausta. toivottavasti :)
koiruuksilla tuntui olevan hauskaa kun mentiin taas vähän uuteen suuntaan missä oli paljon uusia hajuja. vähäsen loppulenkistä alkoi poikien tassut palelemaan mutta siitäkin selvittiin sitten hetken riehumisella.
riehumisesta puheenollen, Leevi sai eilen illalla kunnon hepulikohtauksen. on se välillä yllyttänyt Ahtia leikkimään mutta nyt tuntui hepuloivan ihan muuten vaan. homma alkoi kun tultiin Leevin kanssa "privaattilenkiltä" (eli käytiin siis kahdestaan Leevin kanssa kun Ahti oli tällä kertaa yksin agiliitelemässä). Lepakko meni sohvalle missä se päätti alkaa möyrimään selällään. välillä tietysti piti hypähtää puoliksi pystyyn ja sitten taas jatkaa möyrimistä. tämän jälkeen jätkä päätti vetää hieman rallia olohuoneessa, hyppäsi välillä sohvalle vauhtia ottamaan ja sitten taas mentiin. Ahtia piti myös vähän yllyttää mukaan painimatsiin jne.
ihan hupsu otus. en muista milloin viimeiksi olisi noin hassusti käyttäytynyt, saatika noin villisti. eihän sitä nauramatta voinut katsoa, tosin piti sitten hieman toppuutella vauhtia kun alkoi jalustojen varassa olevat kaiuttimet heilua uhkaavasti..
Ahtisen kanssa oltiin tosiaan taas agilitytreeneissä. olin suunnitellut että oltaisiin opeteltu puomia niin että puomin osa makaa maassa ja sitä sitten tepsuteltaisiin edes takaisin.
no, Ahtihan huijasi minkä kerkesi ja käveli niin että vain etujalat oli lankun päällä. vaikeutin niin että nostin lankun toisen pään pöydälle, mutta sitten tuli taas stoppi. etujalat kiipeäisi kyllä mutta takajalkoja ei saa millään mukaan. pitänee tosissaan jättää tuo nyt hetkeksi pois treeneistä kokonaan, ja aloittaa sitten joskus taas ihan alusta. huoh. omistaja on vaan niin malttamaton, kaikkimullehetinyt!
muuten treenit meni oikein mallikkaasti, juoksenneltiin ja hypittiin ja mentiin putkea ja A:ta vauhdikkaasti. kepit sujui yhtä hyvin kuin viimekin viikolla, kohta varmaan pystyn alkamaan ottaa vähäsen välimatkaa ja vähentämään käsiohjausta. toivottavasti :)
tiistai 9. helmikuuta 2010
tihulaiset
tähän mennessä saldona on "vain" 4 puista lastaa, muutama muovikippo, pari revittyä roskapussia (sisältöineen siis) ja hieman lommoja kattilaan sekä paistinpannuun.
melkein joka päivä on jotain puuhailtu keittiössä. tänään oli tiskiharja lattialla, en sitten tiedä mikä siinä oli viehättänyt. ihme kyllä oli säilynyt ehjänä.
löysin laatikoiden kätköistä kiinnikkeet hellasuojaan, pitänee viritellä se varmuuden vuoksi paikoilleen. kun ei voi tietää mitä nuo seuraavaksi keksii, edes vähäsen olisi jotain suojaa..
melkein joka päivä on jotain puuhailtu keittiössä. tänään oli tiskiharja lattialla, en sitten tiedä mikä siinä oli viehättänyt. ihme kyllä oli säilynyt ehjänä.
löysin laatikoiden kätköistä kiinnikkeet hellasuojaan, pitänee viritellä se varmuuden vuoksi paikoilleen. kun ei voi tietää mitä nuo seuraavaksi keksii, edes vähäsen olisi jotain suojaa..
perjantai 5. helmikuuta 2010
tämän viikon agiliitelyt
unohtui tosiaan että käytiin tälläkin viikolla tiistaina agiliitelemässä Nokialla. orja oli taas iltavuorossa joten hieman tuli kiire, hallivuoro alkaa klo21 ja pääsin töistä 20:30, siitä ensin 15min kotimatka ja 20min matka hallille.. mitä sitä turhaan edes syömään välissä. kotoa vaan koirat kyytiin ja menoks.
otin tosiaan Leevinkin tällä kertaa mukaan, kun kennelyskä on harventanut treenaajien rivejä niin oli tilaakin paremmin. Leevi nyt on innoissaan kun pääsee tekemään jotain mistä saa nameja. tällä kertaa makupaloina oli nakkeja, kun en ole päässyt tekemään uutta tilausta Lempimuonalle (josta hankin siis koirien sapuskat, NEUta ja nyt viime aikoina kanan sydämiä makupaloiksi).
otin ensin Ahdin kanssa Leevin huutaessa vastalauseita sivummalla. Ahtinen oli ihan tosi innoissaan päästessään taas loikkimaan. aloitin kepeillä, ja meinasin tiputtaa silmät päästäni miten hyvin meni! käsiohjauksessa vieläkin, mutta tuntuu että Ahti on vihdoin alkanut hiffaamaan homman jujun ja päästiin lisäämään hieman vauhtiakin suoritukseen. jeij.
kentällä oli myös jonkin verran esteitä, putkia, rengas, A ja keinu. keinu jätetään ihan suosiolla pois vielä. muita tuli sitten mentyä eri variaatioina, ja riemastuttaapi sekin että rengas tuntuu Ahtiselle olevan suht helppo. putkeen menee todella helposti ja mielellään ja hypyt sujuu jos koira vaan muistaa hypätä. en sitten tiedä pitäisi alkaa opettelemaan jonkinlaista hyppytekniikkaa, mutta toistaiseksi tyydytään vain hauskanpidon takia loikkimaan.
A on myös sujunut hieman paremmin, suurimman osan aikaa osutaan jo kontakteillekin.
otin välillä Leevin hetkeksi sekoilemaan, putkea piti vähän muistella, kepit meni niin vauhdikkaasti etten ehtinyt kättä oikein siirrellä alta pois (pitäisi keksiä joku keino millä Leeville saisi nuo opetettua, se kun menee niin hirveää vauhtia etten ehdi edes ajattelemaan välissä), hypyt meni miten meni ja A:kin ylitettiin muutama kerta vauhdikkaasti. rengas on Leevin mielestä ihan turha, miksi suotta hyppäämään kun voi mennä alta tai sivulta.
mutta hirmuisen kiva Leevinkin kanssa on treenata. se on todella erilainen koira kuin Ahti, tai sitten johtuu vain siitä että Ahdin kanssa on tehty enemmän. tosin Leevi on kentällä myös enemmän hajujen perään, eikä niin vahdi sitä että mitä minä teen.
tein kummankin koiran kanssa 2 vetoa, Ahdilla hieman pidemmät kuin Leevillä. Leevin suhteen olen hirmu varovainen ja en hyppyytä sitä kovin paljoa sillä pelkään etujalan puolesta. Leevillähän on kesällä 2008 katkennut rikkinäisen pullon takia jänteet vasemmasta etujalasta "nilkan" kohdalta. ell silloin varoitteli ettei välttämättä tule enää kovin paljoa juoksemista jne kestämään tuo jalka. olen vähän kahden vaiheilla nyt, että annanko mennä ja luotan siihen että koira kyllä tietää milloin ei enää ole kivaa vai enkö sitten tee mitään. kinkkinen juttu, ei toisaalta haluaisi koiraa kiusata tai pahentaa enää sen jalan tilannetta. tosin tuo ei ole nyt ontunut jalkaa oikeastaan ollenkaan. seurailen ja otan vielä jatkossakin agilityssä rauhallisemmin hypyt.
Ahdin kanssa ajattelin pitää puomista nyt jonkin verran taukoa, ja aloittaa sitten ihan perusteista eli puomin osa maahan ja sitten sitä pitkin käppäillään. sitten toinen pää matalalle pöydälle jne.
saas nähdä missä vaiheessa vaihdetaan ulkokentälle. vielä ainakin ollaan hyvin tyytyväisiä treeneihin lämmitetyssä hallissa.
otin tosiaan Leevinkin tällä kertaa mukaan, kun kennelyskä on harventanut treenaajien rivejä niin oli tilaakin paremmin. Leevi nyt on innoissaan kun pääsee tekemään jotain mistä saa nameja. tällä kertaa makupaloina oli nakkeja, kun en ole päässyt tekemään uutta tilausta Lempimuonalle (josta hankin siis koirien sapuskat, NEUta ja nyt viime aikoina kanan sydämiä makupaloiksi).
otin ensin Ahdin kanssa Leevin huutaessa vastalauseita sivummalla. Ahtinen oli ihan tosi innoissaan päästessään taas loikkimaan. aloitin kepeillä, ja meinasin tiputtaa silmät päästäni miten hyvin meni! käsiohjauksessa vieläkin, mutta tuntuu että Ahti on vihdoin alkanut hiffaamaan homman jujun ja päästiin lisäämään hieman vauhtiakin suoritukseen. jeij.
kentällä oli myös jonkin verran esteitä, putkia, rengas, A ja keinu. keinu jätetään ihan suosiolla pois vielä. muita tuli sitten mentyä eri variaatioina, ja riemastuttaapi sekin että rengas tuntuu Ahtiselle olevan suht helppo. putkeen menee todella helposti ja mielellään ja hypyt sujuu jos koira vaan muistaa hypätä. en sitten tiedä pitäisi alkaa opettelemaan jonkinlaista hyppytekniikkaa, mutta toistaiseksi tyydytään vain hauskanpidon takia loikkimaan.
A on myös sujunut hieman paremmin, suurimman osan aikaa osutaan jo kontakteillekin.
otin välillä Leevin hetkeksi sekoilemaan, putkea piti vähän muistella, kepit meni niin vauhdikkaasti etten ehtinyt kättä oikein siirrellä alta pois (pitäisi keksiä joku keino millä Leeville saisi nuo opetettua, se kun menee niin hirveää vauhtia etten ehdi edes ajattelemaan välissä), hypyt meni miten meni ja A:kin ylitettiin muutama kerta vauhdikkaasti. rengas on Leevin mielestä ihan turha, miksi suotta hyppäämään kun voi mennä alta tai sivulta.
mutta hirmuisen kiva Leevinkin kanssa on treenata. se on todella erilainen koira kuin Ahti, tai sitten johtuu vain siitä että Ahdin kanssa on tehty enemmän. tosin Leevi on kentällä myös enemmän hajujen perään, eikä niin vahdi sitä että mitä minä teen.
tein kummankin koiran kanssa 2 vetoa, Ahdilla hieman pidemmät kuin Leevillä. Leevin suhteen olen hirmu varovainen ja en hyppyytä sitä kovin paljoa sillä pelkään etujalan puolesta. Leevillähän on kesällä 2008 katkennut rikkinäisen pullon takia jänteet vasemmasta etujalasta "nilkan" kohdalta. ell silloin varoitteli ettei välttämättä tule enää kovin paljoa juoksemista jne kestämään tuo jalka. olen vähän kahden vaiheilla nyt, että annanko mennä ja luotan siihen että koira kyllä tietää milloin ei enää ole kivaa vai enkö sitten tee mitään. kinkkinen juttu, ei toisaalta haluaisi koiraa kiusata tai pahentaa enää sen jalan tilannetta. tosin tuo ei ole nyt ontunut jalkaa oikeastaan ollenkaan. seurailen ja otan vielä jatkossakin agilityssä rauhallisemmin hypyt.
Ahdin kanssa ajattelin pitää puomista nyt jonkin verran taukoa, ja aloittaa sitten ihan perusteista eli puomin osa maahan ja sitten sitä pitkin käppäillään. sitten toinen pää matalalle pöydälle jne.
saas nähdä missä vaiheessa vaihdetaan ulkokentälle. vielä ainakin ollaan hyvin tyytyväisiä treeneihin lämmitetyssä hallissa.
keskiviikko 3. helmikuuta 2010
talvipäivä
pientä muutosta viime aikaiseen rytmiin toi orjan aamuvuoro töissä. lenkitys jäi siis aamulla lyhkäisemmäksi ja sen toimitti tuo "kolmas mies" talossa.
sitten kun pääorja pääsi töistä lähdettiin hieman pidemmälle lenkille. lähinnä lenkki meni keppejä tuhotessa ja poikien riehuessa. hirmuisen kivaa seisoa hihnat kädessä kun toiset riehuu kepin kanssa. oltiin sitten välillä vähän solmussa. ja minulla pää pyörällä kun keksivät alkaa kiertää minun ympäri sen keppinsä kanssa.. no, pääasia että oli kivaa ja saivat purettua energiaa.
tänään oli asunto säästynyt tuhotöiltä. jos orja jaksaisi niin voisi loppuillan kuluttaa järjestelemällä kämppää ja tyhjentelemällä pahvilaatikoita.
hieman huolestuttaa Ahtisen vointi. meidän agility (ja näyttely-) porukassa on huolestuttavan usealla kennelyskää. tuon Turun reissun jälkeen 3/5 koirista köhii.
tänään lenkin jälkeen Ahtikin köhi, mutta veikkaan että johtui vaan keppien syömisestä.
Leevi on fiksumpi noiden keppien kanssa, se kyllä pureskelee ja silpoo keppejää mutta sylkee kaikki osat suusta pois. Ahtinen taasen sitten syö kepit ihan kokonaan. pöhkö piski..
sitten kun pääorja pääsi töistä lähdettiin hieman pidemmälle lenkille. lähinnä lenkki meni keppejä tuhotessa ja poikien riehuessa. hirmuisen kivaa seisoa hihnat kädessä kun toiset riehuu kepin kanssa. oltiin sitten välillä vähän solmussa. ja minulla pää pyörällä kun keksivät alkaa kiertää minun ympäri sen keppinsä kanssa.. no, pääasia että oli kivaa ja saivat purettua energiaa.
tänään oli asunto säästynyt tuhotöiltä. jos orja jaksaisi niin voisi loppuillan kuluttaa järjestelemällä kämppää ja tyhjentelemällä pahvilaatikoita.
hieman huolestuttaa Ahtisen vointi. meidän agility (ja näyttely-) porukassa on huolestuttavan usealla kennelyskää. tuon Turun reissun jälkeen 3/5 koirista köhii.
tänään lenkin jälkeen Ahtikin köhi, mutta veikkaan että johtui vaan keppien syömisestä.
Leevi on fiksumpi noiden keppien kanssa, se kyllä pureskelee ja silpoo keppejää mutta sylkee kaikki osat suusta pois. Ahtinen taasen sitten syö kepit ihan kokonaan. pöhkö piski..
tiistai 2. helmikuuta 2010
uudessa kodissa
alkaa jo kyllästyttää tämä pahvilaatikkoelämä. on vaan niin paljon taas töitä tällä viikolla että ei vaan tunnu löytyvän aikaa kodin järjestelyyn. kun pitää koiriakin lenkittää ja kaikkea.
pojat on kyllä suht hyvin tottuneet tänne uuteen kämppään. Ahti alkuun testasi että josko pääsisi "uusille" sohville myös, mutta muutaman komennuksen jälkeen on tyytynyt koirien omaan vanhaan sohvaan. leluilla on myös Ahtisen mielestä hirmuisen kivaa leikkiä kun on tilaa. ongelmana on lähinnä se, ettei koiruus osaa päättää millä leikkisi, pallolla vai lampaalla vai renkulalla vaiko tennispallolla vai..
ongelmana (ainakin meidän ihmisten mielestä siis) on myös tuo keittiö, joka on avo-mallinen. ei siis saa enää keittiötä turvaan suljettavan oven taakse. pitäisi vaan muistaa nostaa kaikki syötäväksi kelpaava (ja ilmeisesti kelpaamattomatkin) pois kaappeihin turvaan.
tähän mennessä on pistelty muutama paistolasta parempiin suihin. roskispusseja on myös tongittu innokkaasti ja muuton jälkiä (pussit täynnä sanomalehteä jne roskia) levitelty ympäriinsä.
kunhan omistajalla olisi vaan aikaa muutama päivä rauhassa järjestellä, niin eiköhän noistakin ongelmista päästä.
kivaa koirien mielestä on myös se, että nyt pystyy olohuoneessakin katselemaan ikkunasta pihalle. vähäsen pitää välillä myös haukahdella ohikulkijoille, mutta suht hiljaisina nuo on onneksi pysyneet.
hissillä osataan myös kulkea vaivattomasti, vaikkakin Ahti vielä vähäsen arastelee. samaten matka ulko-ovelta sopivalle pissipaikalle kasvoi, joten koirien mielestä on hieman hämmentävää kun kiskon niitä pihan poikki kävelytien alkuun.. en vaan halua että vahingossa joskus nostavat jalkaa tuohon pihalle. yritetään heti alkuun oppia että vasta tuolla kadulla sopii pissiä.
pojat on kyllä suht hyvin tottuneet tänne uuteen kämppään. Ahti alkuun testasi että josko pääsisi "uusille" sohville myös, mutta muutaman komennuksen jälkeen on tyytynyt koirien omaan vanhaan sohvaan. leluilla on myös Ahtisen mielestä hirmuisen kivaa leikkiä kun on tilaa. ongelmana on lähinnä se, ettei koiruus osaa päättää millä leikkisi, pallolla vai lampaalla vai renkulalla vaiko tennispallolla vai..
ongelmana (ainakin meidän ihmisten mielestä siis) on myös tuo keittiö, joka on avo-mallinen. ei siis saa enää keittiötä turvaan suljettavan oven taakse. pitäisi vaan muistaa nostaa kaikki syötäväksi kelpaava (ja ilmeisesti kelpaamattomatkin) pois kaappeihin turvaan.
tähän mennessä on pistelty muutama paistolasta parempiin suihin. roskispusseja on myös tongittu innokkaasti ja muuton jälkiä (pussit täynnä sanomalehteä jne roskia) levitelty ympäriinsä.
kunhan omistajalla olisi vaan aikaa muutama päivä rauhassa järjestellä, niin eiköhän noistakin ongelmista päästä.
kivaa koirien mielestä on myös se, että nyt pystyy olohuoneessakin katselemaan ikkunasta pihalle. vähäsen pitää välillä myös haukahdella ohikulkijoille, mutta suht hiljaisina nuo on onneksi pysyneet.
hissillä osataan myös kulkea vaivattomasti, vaikkakin Ahti vielä vähäsen arastelee. samaten matka ulko-ovelta sopivalle pissipaikalle kasvoi, joten koirien mielestä on hieman hämmentävää kun kiskon niitä pihan poikki kävelytien alkuun.. en vaan halua että vahingossa joskus nostavat jalkaa tuohon pihalle. yritetään heti alkuun oppia että vasta tuolla kadulla sopii pissiä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)